Vanhan sillan luona taas, poika rinnan tyttölastavirran tahtoo ylittää, koskee kuohuvaan.He varoo katsomasta, edelleen he käsissäänpitää toisen kättän, tahtoo empimättäheikkoutta toisen ymmärtää.Empimättä tahtoo virran ylittää.Matkallaan he suojaan saa, pienistä hetkistä toisiaan vastenkorkeuteen, huokarilleen, varjelle tietävä maan orpolastekun ilta viilenee.Luvanneet on rakastaa, he täällä toinen toistaanvaikka polku pimeyteen joskus kuljettaasilti vielä loistaa usko tiedytteiseen.Riittäisikö täällä pettyvällä jäällä yksi jonka kanssa ei yksinäinen oo?Riittääkö se täällä pettyvällä jäällä?Matkallaan he suojaan saa, pienistä hetkistä toisiaan vastenkorkeuteen, huokarilleen, varjelle tietävä maan orpolasteMatkallaan he suojaan saa, pienistä hetkistä toisiaan vastenkorkeuteen, huokarilleen, varjelle tietävä maan orpolastekun ilta viilenee.Riittäisikö täällä pettyvällä jäällä yksi jonka kanssa ei yksinäinen oo?Riittääkö se täällä pettyvällä jäällä?Matkallaan he suojaan saa, pienistä hetkistä toisiaan vastenkorkeuteen, huokarilleen, varjelle tietävä maan orpolasteMatkallaan he suojaan saa, pienistä hetkistä toisiaan vastenkorkeuteen, huokarilleen, varjelle tietävä maan orpolastekun ilta viilenee.Riittäisikö täällä pettyvällä jäällä yksi jonka kanssa ei yksinäinen oo?Riittääkö se täällä pettyvällä jäällä?
