Yötä valvoo toinen siipi maassa.
Yötä valvoo, miettii miksi onni välttelee.
Sanoin maalaa, kun teet paperille.
Sanoin maalaa, jotain johon kaipaisi vastauksen.
Kysymyksentään toivoisi jonkun löytävän.
Hei,
onko muita meitä maailmaan eksyneitä täällä päällä kylmänmaan?
Siipirikkoina.
Hei,
onko muita meitä pudonneita henkeleitä täällä yksi odottaa?
Toista kaltaistaan, nyt siipirikko vaan.
Muistot piirtyy yksinäisen mieleen.
Muistot piirtyy hymyn väreen kasvoillensa luo.
Vielä luottaa, että onni kääntyy.
Siihen luottaa, että jostain löytää vastauksen.
Kysymyksentään tietää jonkun löytävän.
Hei,
onko muita meitä maailmaan eksyneitä täällä päällä kylmänmaan?
Siipirikkoina.
Hei,
onko muita meitä pudonneita henkeleitä täällä yksi odottaa?
Toista kaltaistaan, nyt siipirikko vaan.
Hei,
onko muita meitä maailmaan eksyneitä täällä päällä kylmänmaan?
Siipirikkoina.
Hei,
onko muita meitä pudonneita henkeleitä täällä
yksi odottaa?
Toista kaltaistaan.
Hei,
onko muita meitä maailmaan eksyneitä?
Siipirikkoina.
Hei, onko muita meitä
pudonneita henkeleitä täällä yksi odottaa?
Toista kaltaistaan,
nyt siipirikko vaan.