Poisse haihtui pois, sä kysyt enkö katsoa vois.
Jos mun sielussa jäljellä vielä hitunen lämpöä ois.
Itsestään selvänä vain,
sä pidit mua kun paikkaani hain.
Rakkautta sulle enemmän annoin kuin takaisin sulta sain.
En
kaimna vaan,
vietä suon tosissaan.
Mut niin mä teen,
nyt mä menen tosiaan.
Luuvitko,
että mä kuolemaan asti sun katsettaa kerjäisin?
Olen jo lihtannut vapauden kyytiin ja varannut etupenkin.
Oon pitkään tiennyt jo tän,
että mä tarvitsen enemmän.
Silti en itseni uskonut koskaan luotasi sun lähtevän.
Mä loukata tahdon en,
vaikka mä äsken kerroinkin sen,
että meidän rakkaus on hengittänyt jo viimeisen henkäykseen.
En kaimna vaan,
vietä suon tosissaan.
Mut niin mä teen,
nyt mä menen tosiaan.
Luuvitko,
että mä kuolemaan asti sun katsettaa kerjäisin?
Itsehän iltaisin,
minut torjuit ja selkääsi vain tuijotin.
Luuvitko,
että mä kuolemaan asti sun katsettaa kerjäisin?
Olen jo lihtannut vapauden kyytiin ja varannut etupenkin.
En kaimna vaan,
vietä suon tosissaan.
Mut niin mä teen, nyt mä menen tosiaan.
Luuvitko,
että mä kuolemaan asti sun katsettaa kerjäisin?
Olen jo lihtannut vapauden kyytiin ja varannut etupenkin.
Että mä kuolemaan asti sun katsettaa kerjäisin?
Olen jo lihtannut vapauden kyytiin ja varannut etupenkin.
Luuvitko,
että mä kuolemaan
asti sun katsettaa kerjäisin?