Kampailen kolme päivää viikonlopun jälkeen.
Sen jälkeen löydyn baaritiskilta mä jälleen.
Sama taivaan rannan maalari,
työhaalarit niskassansa taas.
Mistä löytyy ratkaisu katkaisuhoitoon joutujalle?
Kun mä annan pirulle pullo niin se ottaa jala talle.
Sen perässä pitkin katuja,
ilman suksia hiihdän latuja taas.
Pää hajoaa katseista peilien,
on joka päivä niin kuin eilinen.
En halua edes ulos vaivautua,
vaan sängyn pohjalle kaivautua.
Kuinka tullikaan karkkuun ampaistua,
taisin portaissa kompastua.
Kun itseäin pakoon juoksen,
en koskaan löydä luokseen.
En koskaan löydä luokseen.
Rallin jälkeen kuukauden päivät kuivana on ollut jälleen.
Kunnes joku tulee kadulla vastaan tarjoten ystävälleen.
En vihollista ystävästä mä erotaan ja se kehottaa pulloon tarttumaan.
Pää hajoaa katseista peilien,
on joka päivä niin kuin eilinen.
En halua edes ulos vaivautua,
vaan sängyn pohjalle kaivautua.
Kuinka tullikaan karkkuun ampaistua,
taisin portaissa kompastua.
Kun itseäin pakoon juoksen,
en koskaan löydä luokseen.
En koskaan löydä luokseen.
Ei kukaan liity mun seuraan,
menen vaariin seuraavaan,
mutta varjot seuraavaan.
Vanhaan murkkapöytään jään,
siellä istun yksinään,
maailmani yksinään.
Pää hajoaa katseista peilien,
on joka päivä niin kuin eilinen.
En halua edes ulos vaivautua,
vaan sängyn pohjalle kaivautua.
Kuinka tullikaan karkkuun ampaistua,
taisin portaissa kompastua.
Kun itseäin pakoon juokseen,
en koskaan löydä luokseen.
Pää hajoaa katseista peilien,
on joka päivä niin kuin eilinen.
En halua edes ulos vaivautua,
vaan sängyn pohjalle kaivautua.
Kuinka tullikaan karkkuun ampaistua,
taisin portaissa kompastua.
Kun itseäin pakoon juokseen,
en koskaan löydä luokseen.