Tähän
jotain musta kuoli,
kun sä ootkin vielä nuori.
Etkä maailmanvalta teillä aikuiseksi muuttunut.
Kovin koetin sut unohtaa,
mut vuosi kului liian nopeen.
Nyt istus liian tutun näköisenä vastapäätä taas.
Sä
kosketat toistaan.
Mä vaistan sun katseen ja nauran vaikka oikeesti itkettää.
Sä pussailet toistaan.
Hitto, miksen olen tähän nyt sun veroistaan?
Toiset savauvoja
ja kämpälainoja.
Mulla on vaan traumaja ja kittaan viini vuokraluukussa.
Edelleen samassa jossa me kerran revittiin tabletit ja vaatteet.
Mustaksi maalattiin kaikki ja haaveiltiin,
et mennään hailuodossa naimisiin.
Sä kosketat toistaan.
Mä vaistan sun katseen ja nauran vaikka
oikeesti itkettää.
Sä pussailet toistaan.
Hitto, miksen olen tähän nyt sun veroistaan?
Vielleen illan himmetessä,
jokainen sanansa vielä sydämessä.
Kuin polte, joka ei voi helpottaa.