Hän vaeltaa läpi kaupunginHän silmin pimein etsii, ei löydä vainKun ruumiinsa on tulessaHän kekäleitä kasaa syliinsäJa polte joka sieluansa korventaaSe on vain, vain rakkausSe on vain, vain rakkausHän kuuntelee vain varjojaJa nälkänsä hän unelmillaan sammuttaaJos kaipaus on myrkkyäHän pimeydestä siihen sukeleeHän vaeltaa ja polte joka sieluansa korventaaSe on vain, vain rakkausSe on vain, vain rakkausHän tähtiyötä katseleeJa kuulee, näkee kaiken minkä nähdä voiKun hiljaisuus on erämaaSen mykän huudon jostain parkaiseeJa polte joka sieluansa korventaaSe on vain, vain rakkausSe on vain, vain rakkausSe on vain, vain rakkausSe on vain, vain rakkausSe on vain rakkausSe on vain rakkausSe on vain rakkausSe on vain rakasSe on vain rakasSe on vain rakasSe on vain rakasTekstit ja kuvitetta Jarkko Lehtola Yle