Jotka loistaa kirkkaimmin
Sun kauniit silmät itkee iltaisin
Kun yksin kotiin lähdet, muistan ne on ne tähdet
Jotka loistaa kirkkaimmin
Joskus vielä näet sen sun kasvot on kumalausin kielin sisätuskan
Mä kirjoitan laulua,
kirjoitan siitä susta,
sun siemät on ne tähdet
Jotka loistaa kirkkaimmin
Kirkkaimmin
Kysy mitä mulla menee ja mä sanoin,
mä tiedän mulla on ollut paljon mielen päällä
Opetellaan ole itekseni,
mut en tiedä sitä vieläkään
Jos sä olisit mun ja mä olisin nyt sun vierellä,
voittaisko me vielä muuttua?
On lähempäänä maaliin,
mut kauemmas mä en susta,
rakkautta pitää vaaliin,
istuttaa ajatusta
Sinä ja minä kaksin katsotaan kangastusta,
palkaset nahkopenkit ja ulko koko musta
Sun kauniit sinät, pitkäjänteisin,
kun yksin kotiin lähdet,
muistan ne on ne tähdet Jotka loistaa kirkkaimmin
Joskus vielä näet sen sun kasvot on kumalausin
kielin sisätuskan Mä kirjoitan laulua,
kirjoitan siitä susta,
sun siemät on ne tähdet Jotka loistaa kirkkaimmin
Oot oottanu mua niin paljon kauemmin,
niin paljon kauemmin ku odottaa osasin
On jättäny tovenkin auki,
koska oletin,
et lähtisit mut johkin jättää jäljelleihin molempiin
Sä haluut tietää milloin olisin vain sun,
mä vastaan kerta kerran jälkeen siten kun
Nyt kysyt multa milloin on se sitten,
en mä tiedä,
mutta kuulta ääne itke silti
Sun kauniit sinät, pitkäjänteisin,
kun yksin kotiin lähdet, muistan ne on ne tähdet
Jotka loistaa kirkkaimmin Joskus vielä näet
sen sun kasvot on kumalausin kielin sisätuskan
Mä kirjoitan laulua,
kirjoitan siitä susta,
sun siemät on ne tähdet Jotka loistaa kirkkaimmin
Kirkkaimmin
Sun siemät on ne tähdet Jotka loistaa kirkkaimmin