Suru teki lähtöön ja mä näin.
Sen ovellaani empivän, mene vaan,
mene vaan.
Suru teki lähtöön, tajusin.
Että sitä pyytelis enäen takaisin.
Matkaa,
matkaa,
minnekkäpäs suuntaakaan.
Matkaa,
matkaa,
tuskin tavataan.
Mene pois,
mene, älä haikaile luokseni.
Vaikka sä teit kaikesi vuokseni.
Vaikka yksin yöhön jää,
mene pois.
Mene, pysy pois samun mielestä.
Lähde, katoa oven vielestä.
Aika erota on.
Suru teki lähtöön ja mä jäin.
Ikkunani katsomaan, menoaan,
mene vaan.
Matkaa,
matkaa,
ei oo helppo luovuttaa.
Matkaa,
matkaa,
kun me totutaan.
Mene pois,
mene, älä haikaile luokseni.
Vaikka sä teit kaikesi vuokseni.
Vaikka yksin yöhön jää,
mene pois.
Mene, pysy pois samun mielestä.
Lähde, katoa oven vielestä.
En jää pitkään itkemään.
Me tahoillamme kyllä selvitään.
Mä yksin tähän jään.
Mene pois,
mene pois.
Vaikka yksin yöhön jään, mene pois.
Mene, pysy pois samun mielestä.
Lähde, katoa oven vielestä.
En jää pitkään itkemään.
Me tahoillamme kyllä selvitään.
Mä yksin tähän jään.
Aika erota on.