Luovuttanut en,
vaikka sipeini jo lapsuudessa sain.
Pohjantuulonen silloin vain keinutti mun kehtohain.
Jäin ilman rakkautta ja koetin muita miellyttää.
Kasvoin varjoista ja sellaisesta aina sieluun kitkerää.
Vain jää.
Oon suomalainen mies,
jonka ukkikosastamman tallistaan valjastaa.
Mä oon rehellinen suomalainen mies ja kestän kyllä paineet.
Mä oon suomalainen mies ja jos kaadun
niin mä nousen uudestaan aina vaan.
Ja täysillä mä elän elämää,
se mitä tuuleekaan.
Löysin rakkauden ja sain perheen,
josta aina haaveilin.
Jälkeen niin mä jättää tahtoisin tekemisen meinin.
Mä periksi en anna,
vaikka läpi harmaan kiven men.
Elossa mä oon ja pyrähdyksi toivekaaseen huomiseen.
Viel teet.
Mä oon suomalainen mies,
jonka ukkikosastamman tallistaan valjastaa.
Mä oon rehellinen suomalainen mies ja kestän kyllä paineet.
Mä oon suomalainen mies ja jos kaadun
niin mä nousen uudestaan aina vaan.
Ja täysillä mä elän elämää,
se mitä tuuleekaan.
Laitoin kaikenkin näihin tiluksiin sekä rakkauteen tähän perheeseen,
joka minun luottaa voi siihen asti kun hoittaa aika mun.
Mä oon suomalainen mies,
jonka ukkikosastamman tallistaan valjastaa.
Mä oon rehellinen suomalainen mies ja kestän kyllä paineet.
Mä oon suomalainen mies ja jos kaadun
niin mä nousen uudestaan aina vaan.
Ja täysillä mä elän elämää,
se mitä tuuleekaan.
Täysillä mä elän elämää,
se mitä tuuleekaan.