Kuinka hoitoa särkynyttä sydäntä,
poloista valeltumaan jäänyttä.
Aikaa tähän tarvitaan, totes lääkärikin sen,
mutta
toiset jättävät kipeän muistijäljen.
Sankan surun seasta etsin valonpilkkuja.
Tiedän niitä olevan ja kohdalleni osuvan.
Kuura koivun kimalletta tuuli maahan pyyhkäisee.
Sitä katson ikkunasta oman syliin tottuen.
Suljen
sinut pois.
Suljen meidät pois.
Mun maailma on
pysähty yksissä.
Oisko nää vuodet sekunnisnollautuu?
Niin ei
tarvis toivoo olevansa joku muu.
Silviserrys kaupungilta kajahtaa.
Olen kyllä tulossa,
mutta aidan hetken seisahtaa.
On merkillistä kaivata ratapölyntuuksua.
Toiset jättävät ikuisen muistijäljen.
Suljen sinut pois.
