Joona,
joona, halleluja!
Hälle, gloori,
gloori, halleluja!
Hän, Mooses, vainain käskyt, aina pilkatsi löy,
ja känni päissä herranneessa elämöi.
Joona,
hän oli Herran pyhä profeetta,
ja niiniveessä sanotaan,
hän oli asuva.
Hän,
Mooses,
vainain käskyt,
aina pilkatsi löy,
ja känni päissä herranneessa elämöi.
Herranneessa tukisti,
niin Joona hänelle takapuolesta pyllisti.
Tampurista frakin ylös pisti nurinpäin,
ja meren rantaan lähti vieltäin.
Joo, joo, joo, joona, joona, halleluja!
Älle gloori, gloori, halleluja!
Mooses vainaan käskyt aina pilkaksi löi
ja kämmin väissä herran teessä eläväi.
Siellä kohtasi hän tutu laivun kapteinin,
silti itsellensä osti etukannen tiketin.
Siellä komenteli kannellahan frammia
vakkia ja miesten kanssa velasnakkia.
Vaan kaukana ei edes vielä oltukaan,
kun meri alkoi helvetisti mourumaan.
Joka mies nyt siitä syyttää,
joona profeetaa,
mikkanel oksentaa ja voivottaa.
Joo,
joo,
joo,
joona,
joona,
halleluja! Älle gloori,
gloori,
halleluja!
Mooses vainaan käskyt aina pilkaksi löi
ja kämmin väissä herran teessä eläväi.
Kauluksesta kaapataan nyt,
joona,
profeetaa,
ja Juman anteeksi anta muskan mereen viskataan.
Niin palan vatsa joutui siitä herran miesen ihmeen yksin,
herra,
tehdät ne.
Palan vatsassa nyt joona teki krapulaa ja päätä särki tuimasti,
kun traani lemuaa.
Rantaan oksentaissa oli löyhkä kauhea,
sen raamatusta täydät lukea.
Valas kalan vatsassa oli joona oppinut,
et herra vasta riidellä ei hän en sopinut.
Hän niinivehen saa graamaalleksinnoissa
ja Joppola halliks häntä haukuuttaa.
Joona, joona, halleluja!
Älle gloori, gloori, halleluja!
Mooses vainaan käskyt aina pilkaksi löi
ja kämmin väissä herran teessä eläväi.
Joona,
joona,
halleluja! Älle gloori,
gloori,
halleluja!
Mooses vainaan käskyt aina pilkaksi löi
ja kämmin väissä herran teessä eläväi.