Pieni farhja seuraa mua
Mietin saako koskaan sua
kaikki muuttuu
En vaan näe
paikat vaihtuu
et vaan sä
Mä oon katenut vaan pientiin
pihteisiin
En kättä ja enää usko
ihmeisiin
Pieni farhja, koitan sua talloon
mut sä et lähde kulumaan
mukana ei oo mun kulast
sua ei näe veilistä
niin miten kättä selittäis
kun voi jäinen, kun mä jäinen
vanki omassa pelissä
ei oo todisteita, kumpi on haa
sana vastaan, sanan luupi tasaankaan
pyydän anteeks, mut ei se mitä korjaa
saanut tarpeeks, vaik ei se mitä korvaa
Pieni farhja seuraa mua
Mietin saako koskaan sua
kaikki muuttuu
En vaan näe
paikat vaihtuu
et vaan sä
Mä oon katenut vaan pientiin
pihteisiin
En kättä ja enää usko
ihmeisiin
Pieni varjo, mut aina löytää
vaik pysyn poissa sinistä
kiristää vaan köyttää
Pakenen unin sinisiin
mut en saa ovea koskaan
viikko nousee vain iltoon
kyl sen tiesi taas eikä
Auringokaa muistaa mun kasvoja enää
sitä mukaan mun sielun tatskoja tehää
Tiiän valheista tai faktoista mitään
Niinkin liian väsynyt, tahtoisin vaan lepää
Pieni farhja seuraa mua
Mietin saako koskaan sua
kaikki muuttuu
En vaan näe
vaikka vaihtuu
et vaan sä
Mä oon katenut vaan pientiin
pihteisiin
En kättä ja enää usko
ihmeisiin