Tää on sulle kutsu,
toivon että saavut.
Laitan kahvipöydän vahteroiden alle,
siellä on paikka juuri sulle.
Mä pidän sulle paikkaa,
yhdessä voidaan kasvaa.
Kaikkihan on meille vielä mahdollista,
niin kauan kun meis' henki virtaa.
Sinne missä ennen oli purkutyömaa,
me istutetaan liitty ja siellä kasvaa kaikki maailman kukkaset,
uuden ajan siemenet.
Jos vaan halutaan,
niin me voidaan elää meidän parasta elämää,
jota nää on meidän takapiallaa.
Hoita paradiiseja,
näin tarvii paljoa,
pidetään huolta toinen toisistaan.
Ja mä pidän sulle paikkaa,
milloin tahansa voit soittaa.
Koitan olla hälyssä,
se kirkas ääni paistaa valoa sisimpääsi.
Jos sä tarvit aikaa,
pidän silti sulle paikkaa.
Kerään sulle tarinoita kimpullisen,
kun tuut käymään,
kuulet sitten.
Sinne
missä ennen oli purkutyömaa,
me istutetaan liitty ja siellä kasvaa kaikki maailman kukkaset,
uuden ajan siemenet.
Pikku lillut,
voisä laulaa laulun susta,
että tällä tekemässä suoritusta,
vaan hetken ohi kiitävän,
kokemassa elämän.
Ja mä pidän sulle paikkaa,
pyyhin kyydellet sun ruusu paskiltaan.
Kaikkihan on meille vielä mahdollista,
niin kauan kun meis' henki virtaa.
Vahteraden alla pidän sulle paikkaa,
viimeisen jonan pidän sulle paikkaa.
Päiväunissani pidän sulle paikkaa,
kantapöydässäni pidän sulle paikkaa.
Eturivissä mä pidän sulle paikkaa,
takapenkillä pidän sulle paikkaa,
mattonaiturilla pidän sulle paikkaa,
maailman loppuun asti pidän sulle paikkaa.
Kun valo
leikkaa läpi pilven piirtäjän,
kun nään sun kasvot läpi ihmisvininän,
yhden sekunnin tai sata vuotta tunnen,
tunteen särkymättömän.
Ja mä pidän sulle paikkaa.