Kieläkö sä hiiviteisin ulos jonnekin, vihin ikinä sua askel vie, vihin ikinä sua? Mieti joskus löydätkö sä tänne toistekin, kun mulla on ikävä sua, hei, mulla on ikävä sua Oli aikoi ku ei saanut aisi, ja oli aikoi ku me kaikki olti köyhi Oli aikoi ku ei kesät ollu kuumi, ja oli aikoi ku ei rajoil ollu muuri Paitsi Berliinis, mut siitki selvitti, mennääks me ajas taaksepäin vai mitä helvetti Oli aikoi ku merkkas muu ku kuori, ku ei vedet ollu fluori, ku ei meret ollu muovi Kieläkö sä hiiviteisin ulos jonnekin, vihin ikinä sua askel vie, vihin ikinä sua? Mieti joskus löydätkö sä tänne toistekin, kun mulla on ikävä sua, hei, mulla on ikävä sua Oli aikoi ku ei käyny paljoo koulus, ne oli aikoi ku mä oli suhu koukus Ja oli aikoi ku mä oli kovas nousus, ne vuodet loukus, valmii lopetta touhu Oli aikoi ku lauluissa oli kaihoo, ja oli aikoi ku mä olin tasapainossa Jos voisin ajassa matkustaa, mulla ois laukut pakatuna Voisin alottaa alusta, ja tehä kaiken uudestaan Kieläkö sä hiiviteisin ulos jonnekin, vihin ikinä sua askel vie, vihin ikinä sua? Mieti joskus löydätkö sä tänne toistekin, kun mulla on ikävä sua, hei, mulla on ikävä sua Mulla on ikävä sua Mulla on ikävä sua Mulla on ikävä sua