Pienen pojan voimalla
Nousen ylös, vaikka tippuisin pohuella langalla.
Ensi kertaan rakastuin, kaiken olin valmis antamaan.
Välillä mä epäröin ja horjuin, päästäkseni silloin jatkamaan.
Tartuin sateen kaaren liepeisiin, hinnistä lujakiin, koko elämäni voimallaan.
Uskoin kätkettiin aarteisiin, mahdottomiin unelmiin, kohtaloni silloin solmittiin pohuella langalla.
Nyt sen vasta ymmärrän, pulkenut oon koko elämään.
Joka päivä pienin askelin, niin vähän matkaa mutta kuitenkin.
Niin on kaikki unelma.
Ohuella langalla.
Keimissydämessä solmuin kestäviin.
Joka päivä pienin askelin.
Kuljen vähän matkaa mutta kuitenkin.
Tartuin sateen kaaren liepeisiin, pidin niistä lujakiin.
Koko elämäni voimallaan.
Uskoin kätkettiin aarteisiin, mahdottomiin unelmiin, kohtaloni silloin solmittiin.
Tartuin sateen kaaren liepeisiin, hinnista lujakiin, kohtaloni silloin solmittiin.
Tartuin sateen kaaren liepeisiin, hinnista lujakiin, koko elämäni voimallaan.
Tartuin sateen kaaren liepeisiin, hinnista lujakiin, kohtaloni silloin solmittiin.
Uskoin kätkettiin aarteisiin, mahdottomiin unelmiin, kohtaloni silloin solmittiin.
Tartuin sateen kaaren liepeisiin, hinnista lujakiin, koho elämäni voimallaan.
Uskoin kätkettiin aarteisiin, mahdottomiin unelmiin, kohtaloni silloin solmittiin.
Pohjola, pohjola.