Karlasin rommiita on sellainen ilta,
kun sinä ja minä tänään me juhlitaan.
Ilmat pimeään tottui, eikä pelota enää.
Joko valitsit äänen, jota käyt seuraamaan?
Mitä meistä jää?
Vai nuotiosta tuhkaa,
kun aamulla lähdetään?
Oltitko tarinat ja muisto,
jota et tarvitse enää?
Jäi vain hengityksen helppous,
tässäkö kaikki?
Kai harmollisuus kasvaa,
kun tulee kilsoja lisää.
Aamun tavallinen kauneus niin ihmeellinen on.
Itse valittu kärsime, se kestää tappiin asti.
Mut ilman tuttuja kahleita olo on turvaton.
Mitä meistä jää?
Seremoniasta tuhkaa, joka virtaan heitetään.
Rakkaiden me kosketukset jäivät iholle elämään.
Hetkessä ohitettu kauneus,
tässäkö kaikki?
Nytkö me eletään?
Ninkuin en koskaan ennen!
Mitä meistä jää?
Seremoniassa tuhkaa, kun aamulla lähdetään.
Oltitko tarinat ja muisto,
jota et tarvitse enää?
Hetkessä ohitettu kauneus,
tässäkö kaikki?
Nytkö me eletään?
Ninkuin en koskaan ennen!