Liiran linnun sun kämmeneen,
vanhan velhon tai anteen.
Ota sen mukaan, minne ikinä meet,
näin tekee elämästä juopuneet.
Kun katuuseinät ja tuulit käy,
se siivet saa, vaikein niitä näy.
Vain suudelma ja lintu kuuntelee,
pala taivasta aukenee.
Se löi suoraan kasvoihin,
ei ollut elämä laupias.
Kun nousit sut tunnistin,
tuo nainen on kuningas.
Nainen on kuningas.
Ei älä astu ketun rautoihin,
ne asetti vuos' karikatalin.
Seitti lankaa, jos toivo on,
ei sinun lintuisi neuvoton.
Tahtoisin olla sun voimamies,
viisain ja väkevin,
mutta tämä polku on sinun ties,
minne tahansa kuljetkin.
Se löi suoraan kasvoihin,
ei ollut elämä laupias.
Kun nousit sut tunnistin,
tuo nainen on kuningas.
Nainen on kuningas.
Nainen on kuningas.
