Kesämökki,
se on punainen.
Ja tää tontti ainutlaatuinen.
Männyn käkkärä ja sauna rannassa.
On hiljaisuus ja puitteet kunnossa.
Tää on kauneita,
mitä saataan toivoa.
Ja aivan yksin siitä saan mä nauttia.
Tää on palanen kotimaista taivasta.
On koivuja ja tervakannon nokassa.
Tiedätän sen biisin äijästä ja norpasta.
Se on ihan paska, ei kerro mitään minusta.
Siin ei oo mitään melankolista,
kun saa olla omassa rauhassa.
Tää on kauneita,
mitä saataan toivoa.
Ja aivan yksin aion siitä nauttia.
Tiedän kuka mua vihtoo saunassa.
Ei oo muiden bakteereja paljussa.
Vaikka olen
varmaan onnellinen.
Huomaan silti,
joskus epäilen.
Onko tää mökki oikeesti olemassa?
Kun ei oo ketään tätä jakamassa.
Tää on kauneita,
mitä saataan toivoa.
Mut yksin päädyin silti täällä asumaan.
Ei oo lapsia,
eikä enää tulekaan.
Ne perintöä kyttäis, eikä osais arvostaa.
Tää on kauneita,
mitä saataan toivoa.
Ja aivan yksin siitä saan mä nauttia.
Tää on palanen,
totimaista taivasta.
On kuivuja ja tervakannon nokassa.