Takaa kaiken kauheuden, rivouden ja irstauden.Takaa katseen vihaisen tai kaikkeen turtuneen.Läpinoiden käsien, uhoten torjuvien, jotka nyrkkiin puristuu.Huutaen, että tänne tuu vuoksi isäin taattojen, jotka sijaan neuvojen vain vaikenevat.Katsomaan, meidän täytyy uskaltaa.Hiljentyä ja huomata kauneus kaiken sen, taivaan harmaan sinisen.Lapset uimarantojen, uskollisen ystävän, auringon heräilevän.Taivaan vuohen lentävän, kotirantaan palaavan.Veneen poika ystävän, lapsen aamuun heräilevän.Taivaan vuohen pesivän, isän kotiin palaavan.Ylitse konserttien, nyyhkytysten kyynilten.Huutojen vihaisten, pelon katseisten miesten.Ylitse metelin, hälytysten sireenin.Katujen revittyjen, kirousten karkeiden.Ylitse lapsien sotakertomuksien.Yli niiden, jotka taas opettavat vihaamaan.Meidän täytyy uskaltaa, meidän täytyy kuunnella.Kun linnut laululla kesäyöhön kuulee.Kehdon hiljaa keinuvan, lapsen rukoilevan.Kuivuneen maan kohinaa, kun se uutta kasvattaa.Lapsen iltarukouksen, kehtolaulut äitien.Äitimaa uumenistaan, uutta elämää kasvattaa.Lapsen kohinaa, lapsen kohinaa.