Käy
vuorten taak,
päivä jo uinumaan.
Metsät
ja kummut kultainen kerran
kietoi jo vaipaallaan.
Käy polkuaan,
pulkia matkamies.
Majassa armans odotti ennen mut
nyt on jo kylmälies.
Mustalaisen soitto toi turmion.
Tuvassani viulu soi.
Turmion
ryösti armahain.
Hän
oli parhain.
Yhä kostoa mä
kannan vaan,
kun
mustalaisen soitto toi turmion.
Tuvassani viulu soi.
Turmion
ryösti armahain.
Hän
oli parhain.
Yhä kostoa mä
kannan vaan.
Käy polkuaan,
pulkia matkamies.
Majassa armans odotti ennen mut nyt on jo kylmälies.
Kun mustalaisen soitto toi turmion,
tuvassani viulu soi.
Turmion ryösti armahain.
Hän oli parhain.
Nyt yhä kostoa mä kannan vaan.
Soitto toi turmion.
Tuvassani viulu soi.
Turmion
ryösti armahain.
Hän oli parhain.
Nyt yhä kostoa mä kannan vaan.