Missä mennään pikkuinen?
Ei oo muu syy,
jos sull' on huono päivä.
Mun sielu tyydyttyy,
kun mä nään sun nauravan.
Ja sun silmät loistaa, kun tähti pohjoinen.
Mun täytyy lähteä etsimään.
Mun täytyy löytää oikea tie.
Se oikea tie mut kotiin vie.
Ja kun mä löydän polunpään,
mä pistän soinnun palamaan.
Kun näet sen on matkalla,
mä palaan taas, palaan taas.
Selvittää mun täytyy tää sekainen ja täysin pää.
Palaan taas,
mä palaan taas.
On huominen ja yksin on.
Mä palaan tuttuun kainaloon.
Mä tarvin aikaa tiedät sen,
kun eilinen.
On vain varjo,
varjo entinen.
Valon ikkunassa näin,
ja sitä päin.
Juoksen yksin, ja taas sen kadotan.
Kuka sen nyt tietää vois?
Mistä tunnen soihduksen?
Ja kuka kertoo totuuden?
Mistä löydän peilin sen,
joka näyttää muulle tien ja lempeästi kotiin vie?
Palaan taas, mä palaan taas.
Selvittää mun täytyy tää sekainen ja täysin pää.
Palaan taas, mä palaan taas.
On huominen ja yksin on.
Mä palaan tuttuun kainaloon.
Palaan taas, mä palaan taas.
Selvittää mun täytyy tää sekainen ja täysin pää.
Palaan taas, mä palaan taas.
On huominen ja yksin on.
Mä palaan tuttuun kainaloon.
Palaan taas, mä palaan taas.
Selvittää mun täytyy tää sekainen ja täysin pää.
Palaan taas, mä palaan taas.
On huominen ja yksin on.
Mä palaan tuttuun kainaloon.
Palaan taas, mä palaan taas.
Selvittää mun täytyy tää sekainen ja täysin pää.