Kello neljä aamuyöstä sisään kompuroit ja itket,
kiiroilet,
taas väryttä,
vai joutuit kokemaan?
Kun viskonut oot astiaston niskaani,
sä vihdoin uuvut aamun seitsemältä,
kannan sinut nukkumaan.
Jos kylmää oon, mä riisun vaatteeni,
ja vuokses pallellun mä olen sun.
Kun herät,
itket,
pyydät anteeksi,
ja minä annan,
älä koskaan pelkää, koska pelkään huolestas.
Aina pidän susta huolen,
pyrkyn haavoista sinulle pois,
mä olen sun.
Jos kylmää oon,
mä riisun vaatteet,
huoliaksi pallellun mä olen sun.
Aina pidän susta huolen,
pyrkyn haavoista sinulle pois,
mä olen sun.
Jos kylmää oon,
mä riisun vaatteet,
huoliaksi pallellun mä olen sun.
Mä olen sun.
Mä olen sun.
Mä olen sun.
Mä olen sun.