Lapin luonto
Jossa on kuin satu on
Lapin muistan ja tunturit jylhäät
Sekä auringon tuon keskiyön
Metsälampien välkkyvät silmät
Talvi-iltojen tähtien yön
Kun kerran matkallain
Lapin maahan eksyin
Ei haittu rinnasta
Outo taika tuo
Mua kutsuu Lappi vain
Sen tenho yksin
Sen muisto mulle
Aina kaiputaan luo
Lapin luonto luo outoa taikaa
Se on kaunis ja vertaama
Huiput vaarojen kauaksi hohtaa
Ruskaloistossaan kuin satu on
Lapin luonto
Lappin luonto
Kun kerran matkallain
Lapin luonto luo outoa taikaa
Se on kaunis ja vertaama
Aivan matkallain Lappin maahan eksyin, ei haihdu rinnastain, outo taika tuo.
Mua kutsuu Lappi vain, sen penho yksin, sen muisto mulle aina kaiputaan nuolta.
Lappin luontolu outoa taikaa, se on kaunis ja vertaamaton.
Huiput vaarojen kauaksi hohtaa, koska loistossaan muin satu on.