Kukat kaunit aamuin sulle toisin, ja niiden tuoksuun nään sun herävän.Syliini mä ottaa sinut voisin, muuttumaan sun mieles jos vain saan.Kuiskaan korvaa sanat jos sen soisit, saisit multa taivaan sekä maan.Sävel kaunis meille soida voisit.Muuttumaan sun mieles jos vain saan.Sulle toisin onnen niin ja sen punoisin, mä lankoihin kultaisin kaiken kauniin päällä maan.Mä sulle saan sen nyt kai ojentaa, jos kaiken kauniin sen sä huolit kerran rakkauden.Mutta miksi kukat sulle toisin, ne joku muu voi sulle ojentaa.Onnesta jäi jälkeen pelkkä muisto, kyynelet vain silmiin kohoaa.Sulle toisin onnen niin ja sen punoisin, mä lankoihin kultaisin kaiken kauniin päällä maan.Sulle toisin onnen niin ja sen punoisin, mä lankoihin kultaisin kaiken kauniin päällä maan.Mä sulle saan sen nyt kai ojentaa, jos kaiken kauniin sen sä huolit kerran rakkauden.Tämän kaiken voisin sulle antaa, sen satukirjasta mä ojennan.Kuule musiikki taas soi rakkauden.Meille tois vielä ehkä mieles, mutta vois.Mielesi jos muuttaa vain se vois.Kiitos kun katsoit!