Katselen pyhkimiä,
vaik ne kuinka huitoa niin
Silti vaan pisarat
palaa uudestaan
Kaikkeni mäkin annan, mut en
Silti riitä läpi helvettii,
hymyillen tääl kuljen Mut mitä siitä
Taas peilin kuva mua tuijottaa,
joon lyödyn maahan mottaa Mut ai jotta tuen katsee sen autioon
Viel tuun tuuntee kaunis oon,
viel hehkun lail auringon Kyllä kukakin kasvaa voi rauhiaan
Etkö pysty enempään,
vaik raahaisin rekkaaniin Muistan vaan kohdat
mis romahdin Mut tiiän et mä ansait sen,
sen kaiken
Mitä vielä itselleni antaa,
osa en
Taas peilin kuva mua tuijottaa,
joon lyödyn maahan mottaa
Mut ai jotta tuen katsee sen autioon
Kyllä kukakin kasvaa voi rauhiaan
