Keväiset puistot,
rakkauden äänet,
me voitettiin siis taas.
Vaikket oo tässä,
yhtäkkii muistin,
kuinka sua tarviinkaan.
Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään.
Siis syödään,
juodaan,
nauretaan,
parhaat miisit lauletaan.
Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään.
On myöhempi kuin luuletkaan,
ei muuta voi kuin rakastaa.
Kultaiset vellot,
uoniset koivut,
junatkin ajallaan.
Vaikkei yhtään haluis,
pakko on lähteä hienoa tavallaan.
Kiireiset vuodet,
täynnä on päivät,
tunnit niin äänekkät.
Selkeimmät ohjeet, parhaimmat kyltit,
niitä ei silmät nää.
Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään.
Siis syödään,
juodaan,
nauretaan,
parhaat miisit lauletaan.
Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään.
On myöhempi kuin luuletkaan,
ei muuta voi kuin rakastaa.
Lapsi syntyy tähän maailmaan,
parhaat pullot silloin avataan.
Hetken kaikki on taas alussaan,
hetken tie on tänsin avoinnaan.
Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään.
Siis syödään,
juodaan,
nauretaan,
parhaat miisit lauletaan.
Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään.
On myöhempi kuin luuletkaan,
ei muuta voi kuin rakastaa.
Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään.
Hiljaiset muistot,
menikö oikein, kun valittiin puolia?