Taivas pilvetön, meri ääretön, ympärilläin peilin aavarannaton.Kimaltelee kullan hohtoinen, kuin mikään rikkoa ei, voisi rauhaa sen.Jotain valkia ylläin liitelee, blokki taivaan silleen, kuva piirtelee.Aalto lämmin jalkoja niutelee, pitkin pintaa entotuuli päreilee.Taivas tummelee, blokkit epäröi, kaari kaunis puoli tiehettyää.Syntyy kohti pintaa, pakoon yrittää, viimeinen kaippu puolentotoo.Laineet rantaan käy, tuuli nousuton, kullan hohtokimallus aaltoissa on.Sinipaivaa sumuun peittyy säkeää, värehento häipyy mereen pauhaa.Sade kylmä otsaan jättää pisaran, jalka maahan jäljen astuu kostean.Alle puun suojaan löytää mies, blokkia ei näy suojatonna lentää, kuka ties.Sumu hälvenee, merkit ikäpöi, valkeutta taits tuoda epäröi.Pisaran hiimeinen kylmän sadessaan häipyy mereen tyntyvään.Meri hiljenee, taivas kirkastuu, usva poissahan pauhu vaientuu.Rantaan hiljaiseen käy mereen tyntyvään, jalat peittyy jälleen veteen lämpimään.Jotain valkoaa rantaan hajautuu, kuin pilvi sinne veden kuvastuu.Suojaa moni usein yrittää, kuitenkin kun loppitielle pimein jää.Kiitos kun katsoit!