Aamulla silmät aukaisen, oot mielessään.
Oot mun unelmain.
Illalla silmät suljetaan, sua aattelen.
Suusta untaan nään.
Niin monta kirjeettä mä sulle kirjoitin.
Suuttaan unomakseen.
Ne laatikkoon kuitenkin piiloitin.
Taiteeksen tehnyt tämän mä oon et luoksestun.
Oot mun unelmain.
Mä kuitenkin lähellä svaikenin.
Katson sua vain.
Ei kaunimpaa voi olla täällä, täällä maan.
Suuttaan unomakseen,
mut silti aina jään ihmettää vain odottamaan.
Hei, hei, hee, kirje,
jonka yllättäen sain suuta.
Täytti haaveet,
siinä kerroit,
että haaveissa siloit mun.
Hei, hei, hee, kirje,
jonka yllättäen sain suuta.
Täytti toiveet,
kerroit,
siinä minut tahdoottomakseen sun.
Aamulla silmät aukaisen, oot vierelläin.
Teet vain unelmaa,
illalla silmät suljen taas,
oot sylissäin.
Ritsitä untaan nää,
me toisistamme kauan aikaa haavintiin.
Kumpikin taholla nyt saamme kahden.
Nää meidän haaveet todeks muuttaa.
Hei, hei, hee, kirje,
jonka yllättäen sain suuta.
Täytti haaveet,
siinä kerroit,
että haaveissa siloit mun.
Hei, hei, hee, kirje,
jonka yllättäen sain suuta.
Täytti toiveet,
kerroit,
siinä minut tahdoottomakseen sun.
Hei, hei, hee, kirje,
jonka yllättäen sain suuta.
Täytti haaveet,
siinä kerroit,
että haaveissa siloit mun.
Hei, hei, hee, kirje,
jonka yllättäen sain suuta.
Täytti toiveet,
kerroit,
siinä minut tahdoottomakseen sun.