Yöllisen riidan jälkeen aamu on hiljainen.
Molemmat kyllä tietää sen.
Arki voitti rakkauden.
Hahmo jää oven pieleen.
Katso lasten huoneeseen.
Miettii hetken itsekseen.
Jos hän lähtee, mitä jää?
Pieni lapsi yksin miettimään.
Kiltävää on pinta tää taakse kulisien.
Kun emme nää niin kiltävää kuin elämää,
ei halua näyttää himmeää.
Hän kätki murheitansa,
teki niistä muurin.
Eli vain omaa elämää.
Vaikka teki kipeää raameissa valokuvaa,
jossa hän suutelee.
Nyt kanssa saman ihmisen elää vain ja riitelee,
mutta muille he vain kymylee.
Kiltävää on pinta tää taakse kulisien.
Kun emme nää niin kiltävää kuin elämää,
ei halua näyttää himmeää.
Mutta silmistä snään vain sen.
Tahtois sinä ei tuntevan tuskaa sydämeen.
Jos kaiken rikkoo, niin mitä siitä jää?
Ai voiko tämän vielä selvittää?
Kiltävää on pinta tää taakse kulisien.
Kun emme nää niin kiltävää kuin elämää,
ei halua näyttää himmeää.
Mutta silmistä snään vain sen.
Tahtois sinä ei tuntevan tuskaa sydämeen.