Se on katalonainen,
jollon kamalla maini kun se on huonees.
Siellä on matala paine,
silun vakava vaihe,
otsassa juontees.
Onko sillä milloinkaan ollut kumppania
vuoteessaan vai onko niitä liikaa?
Sit on vieressä toinen minihaminen loinen,
ei pyydä anteeks.
Se vaan tanssii ku tautipaidon napit on auki ja kultaa rantees.
Vaikkei sitä milloinkaan nähty pukkarissa
polvillaan niin kaikkihan sen tietää.
Kaikkihan sen tietää.
Teen niin kuin teen,
vasempaan tai oikeeseen.
Teen niin kuin teen,
joku silti päättää et se väärin menee.
Näen taivu tähän kuvaan,
mä sydettöön pyytää lupaa.
Sä oot matalanainen,
mä oon katalanainen.
Kaiken takana nainen,
kovin rakastavainen se kattaa pöytää.
Luuleeko se raukka,
että lastensa kautta onnensa löytää?
Mitä menit tekemään?
Päästiin itteensä menemään,
hei! Katsoisiin ees peiliin.
Sano hymyille nainen,
älä ole niin vaikea muistaa kitään.
Sä oot saanut jo kaiken,
sun on nimi ja taido,
sen pitäis riittää.
Älä muuta maailmaa,
laula meille niitä lauluja vaan.
Siitä sulle maksetaan.
Mene niin kuin men,
vasempaan tai oikeeseen.
Teen niin kuin teen,
joku silti päättää et se väärin menee.
Sä oot katalanainen,
mä oon katalanainen.