On syksynä yö, uneen satama jaa, jotain valoja vain nähdä voin.Ja aamut kun lyö, kuule hei heikänää, toiset mun soruai minkä koin.Kun rannasta näin, jälleen käyn kaupunkiin, yksi paikka nyt on auki vain.Ja sydämessäni muistot pyörivät niin, täällä kun huoleton olla sain.Kahvilaan pieneen mä käyn, etsien pöytää.Tuttuja huomaa mä en murheltain.Kahvilaan pieneen myöshän voisin löytää.Aika jos näin loistaakse päin, käydän vain.Kun kukkivat puut.Nyt mä tutustuin, joka niin elämän muutti tään.Jos vaikeni suut hänen katseestaan luin, sanat nuo ystävän luokses jään.Vaan mentävä on miehen taas kuitenkin, merileivän kun suo hälle vain.Mä jäin onneton myrskyyökyyneliin, pyyhki haaveemme nuo sielustaan.Ja sydämessäni muistot pyörivät niin, täällä kun huoleton olla sain.Kahvilaan pieneen mä käyn, etsien pöytää.Tuttuja huomaa mä en murheltain.Kahvilaan pieneen myöshän voisin löytää.Ja sydämessäni muistot pyörivät niin, käydän vain.Aika jos näin loistaakse päin, käydän vain.Nyt himmeitä vain varjokuvia nään.Vasta päätä kun ei istu hän.En juo kahviain, käsiin painan vain pään.Tietää saat merivei ystävän.Kun kuuntelet mua, hieman se lohduttaa.Ehkä huomiseen jaksaa.Maksaa näin voin, en tunne mä sua, enkä huoli asiaa, surun vaan miksi jäin, jonka koin.Kahvilaan pieneen mä käyn, etsien töytää.Tuttuja huomaa mä en, murheltain.Kahvilaan pieneen myös ään, voisin löytää.Aika jos näin, ois taaksepäin, käydä vain.Kahvilaan pieneen.Maksaa näin voin, en tunne mä sua, enkä huoli asiaa, surun vaan miksi jäin, jonka koin.Kahvilaan pieneen mä käyn, etsien töytää.Tuttuja huomaa mä en, murheltain.Kahvilaan pieneen myös ään, voisin löytää.Aika jos näin, ois taaksepäin, käydä vain.Kahvilaan pieneen myös ään, voisin löytää.