Sä olit enemmän kuin kukaan muun, annoin sen kaiken mulle tapahtuun.
Koska rakkaus voi kerran lyödä niin, että tiet menee menneisyyteenkin.
Unohdin nimen ja osoitteen, mä laitoin kaiken pelin sun eteen.
Yritin sumoksi silta rakentaa, minuutteja varastaa, ettei se ehtis romahtaa.
Jos se sattuu, niin se muistaa aina.
Niin kuin astuis naulaan ruosteiseen ja joutuis silti kotiin käveleen.
Jos se sattuu, niin se muistaa aina.
Niin kuin kaatais haavaan bensiini, painais paistin pannuun käden kiinni.
Jos se sattuu, niin se muistaa aina.
Voi vaikka miten paljon takastaa, mutta aina kahdesta ei yhtä saa.
Oltiin öisin kuin kaksi hukkuvaa, hetken rauhassa ennen kuolemaa.
Hymästit aamuyöllä sanottiin, sade teki puron asfalttiin.
Mikään ei oo ollut yhtä vaikeaa, kuin sun kätes irrottaa.
Mua jäi varjo seuraamaan.
Jos se sattuu, niin se muistaa aina.
Niin kuin astuis naulaan ruosteiseen ja joutuis silti kotiin käveleen.
Jos se sattuu, niin se muistaa aina.
Niin kuin kaatais haavaan bensiini, painais paistin pannuun käden kiinni.
Jos se sattuu, niin se muistaa aina.
Niin kuin kaatais haavaan bensiini, painais paistin pannuun käden kiinni.
Muistan aina.
Kiitos kun katsoit!