Jos saisin nyt maan, uusi aamu alkais kauneimmillaan.
Vailla uhkaa ilman pohjustataan, vapaa ois jokainen lailla peipposien.
Jos saisin nyt maan, laulu ystävyyden sois voimakkain.
Synkät sanat jäisit menneeksi vain, nuurit sen suurit pois, eikä pelkoa ois.
Ei maa vois käydä kamppailemaan, ei haastaen sois marssit nyt sen.
Se maa vain oisi hymyjen maa sanoihin, kun se viimeinkin vois luottaa.
Jos maailman saan, sydämellä ryhdyn hallitsemaan.
Rodut, ihon värit unhoitan.
Yrittäen, tiedän sen, jos vain maailman saan.
Vommit pois ovat päältäpään, kyyhkyt valkoiset siellä vain nään.
Kuinka tahtoisinkaan tuon antaen.
Maailmaan.
