Muistan turvan selinkin, se katsees julmin viltävin.
Sanas, jotka mursi voimallaan, polvistuin.
Muistan taivaa, muistan maaa.
Varjostasi valloin, sanasi mun päässä soi.
Veri mun on, veri sun ja luuni lihastasi.
Mistä synnyin sinun on?
Ja huudan äkki, kuulen.
Ootko siellä, missä luulen?
Toivon, että kuulet mua.
Mä kaipaan viedä sua.
Ja anteeks annan, kaiken annan.
Anteeksi sä saat, ei jäänyt aikaa kertoa.
Kaikki mikä piti sanoo.
Turhaa mikään ollot, ei annoit enemmän kuin veitä.
Ylpeästi sinun on.
Ja huudan äkki, kuulen.
Ootko siellä, missä luulen?
Toivon, että kuulet mua.
Mä kaipaan viedä sua.
Ja anteeks annan, kaiken annan.
Anteeksi sä saat, on rakkaus se suurin.
Sinne töitä syvin juurin.
Lapsi kättä puristaa.
Ei päästä irti milloinkaan.
Sulle kaiken annan, kaiken annan.
Anteeksi sä saat.
Siellä, missä oot, ei oo aikaa.
Siellä ei mietitä, mitä mä sainkaan.
Ei painaa lainkaan.
Sain sulta kaiken.
Sain nimen.
Sain loistan ja sain pimeen.
Nyt suru puhkusi.
Mä kannan kauneimman.
Läpi tuulen.
Ootko siellä, missä luulen?
Toivon, että kuulet mua.
Mä kaipaan vielä sua.
Ja anteeks annan, kaiken annan.
Anteeksi sä saat, on rakkaus se suurin.
Sinne töitä syvin juurin.
Lapsi kättä puristaa.
Ei päästä irti milloinkaan.
Sulle kaiken annan, kaiken annan.
Anteeksi, anteeksi sä saat.