Tuh,
tuh,
tuhuh,
tuh, tuh,
tuh, tuh, tuh, tuh.
Takapenkillä kiinni palasin,
vuosikausia minä tulutin.
Penkki kakskysyys,
joka viikko on unelma uus.
Lämmän juonia kreivittäriin, rahahuoli ja
maapioosojen minä seurailin.
Heidän kanssaneen ja jännitin.
Silti olin enemmän jää, pähti oman elämään.
Valtokankaan varjo elämää,
karkkipussien muovin rätinää siihen maailmaan.
Ei paljon muuta mahtunutkaan.
Toppuisen jouluani hymyritin,
jää ja se kuuminin katseisi.
Sua ikinä vaihtaisen hyvästi haali muu.
