Luminen porras muistuttaa mieleni maisemaa.
Se pitäis puhdistaa sun kädellä.
Viimeinen jälkiaurin on,
latialla lyhyt viiva on.
Pian säteet nää sul koskettaa,
hetkistä huuman muistuttaa.
On mulla mielessäni muutakin kuin pelkkää halamista.
Mut mistä ne suot liinissa,
sä pakenit kai maasta.
Jos liikut vähän lähemmäs,
niin kokonaan oot mun.
Jos multa kysytään, mä tiedän jo ratkaisun.
Sä unohda mua,
ja syliinit tuu.
Oot ilman sua vaikeaa.
Sä unohda mua,
ja syliinit tuu.
Tee elämästä helpompaa.
Mä hyvin sitä ymmärrän,
joka kylkee synnyt nojaa.
Mut eihän täällä mitään saa,
jos noin vain luovuttaa.
Ehkä tajua en vielä tulla ulos kehästään.
En viimeisessä erässä saaneni tyrmäystä.
Jos liikut vähän lähemmäs,
niin kokonaan oot mun.
Jos multa kysytään, mä tiedän jo ratkaisun.
Sä unohda mua,
ja syliinit tuu.
Oot ilman sua vaikeaa.
Sä unohda mua,
ja syliinit tuu.
Tee elämästä helpompaa.
Mä hyppään yli rappujen, ja odottamaan jään.
Kun tulet ovelle, niin tulet sottu hyhkimään.
Sä unohda mua,
ja syliinit tuu.
Oot ilman sua vaikeaa.
Sä unohda mua,
ja syliinit tuu.
Tee elämästä helpompaa.
Sä unohda mua,
ja
syliinit tuu.
Oot ilman sua vaikeaa.
Sä unohda mua,
ja syliinit tuu.
Tee elämästä helpompaa.