Mä kuljen kiviaitaa, mietin vuosien juoksua.
Ilman paitaa tulet vastaan,
nuoruuteni pellon laitaa.
Ranta saunan tuoksu,
sitä sisälleni hengitään.
Ei säästää elämä meitä,
kesän enkeleitä.
Tehdään heinä pellolla,
enkeleitä.
Elämän kyynelleitäni enteitä.
Tehdään heinä pellolla,
enkeleitä.
Ehkä maalata sinut saan, mun sielun maisemaan.
Ja ruusut lakastuvat, mitään sinulta mä anoin.
Vanhat ladot tarinoivat,
kaksi salaa rakastuvat.
Toivon, että jäät, vaikka sulle sitä sanoin.
Mä päivän kakkaroista seppelen meillette.
Tehdään
heinä pellolla,
enkeleitä.
Elämän kyynelleitäni enteitä.
Tehdään heinä pellolla, enkeleitä.
Ehkä maalata sinut saan, mun sielun maisemaan.
Niin moni läheinen
on mennyt rajantaa.
Silti yhteinen on taivas ja maa.
Tehdään heinä pellolla, enkeleitä.
Elämän kyynelleitäni enteitä.
Tehdään heinä pellolla,
enkeleitä.
Ehkä maalata sinut saan, mun sielun maisemaan.
Tehdään heinä pellolla,
enkeleitä.
Elämän kyynelleitäni enteitä.
Tehdään heinä pellolla,
enkeleitä.
Ehkä maalata sinut saan, mun sielun maisemaan.