Se meni sitä tietä piikkiin, jolla vain yksikaista on.
Katselin menoaan ja itkin, kun joku on noin aikoton.
Sen varmaan elanteli harhaan, et sitä siitä kiitetään.
Kun se kesken meno on parhaan, ei rohjen rutkaan jänistää.
Saa joskus elämää pelkäämään.
Elo pelottaa bensasta pois vedän pää, vaikka huominen hirvittää.
Vaikka kaikkeus hetkessä räjähtää, vois sitä koukkuuden oottaa jää.
Elo pelottaa, muuten se tylsää, ois meitä vaaroihin haastellaan.
Minä tajutaan, että on myös se kauneuden, eikä pakohon matkustaan.
Matkustaan!
Se silloin tajusi jo kaikeen, kun osui tuohon huoneeseen.
Kaiken se selitti ja aatti esiin, sen hetken muistan kalveteen.
Saa joskus elämää pelkäämään.
Elo pelottaa bensasta pois vedän pää, vaikka huominen hirvittää.
Vaikka kaikkeus hetkessä räjähtää, vois sitä koukkuuden oottaa jää.
Elo pelottaa, muuten se tylsää, ois meitä vaaroihin haastellaan.
Minä tajutaan, että on myös se kauneuden, eikä pakohon matkustaan.
Matkustaan!
Elo pelottaa bensasta pois vedän pää, vaikka huominen hirvittää.
Vaikka kaikkeus hetkessä räjähtää, vois sitä koukkuuden oottaa jää.
Elo pelottaa, muuten se tylsää, ois meitä vaaroihin haastellaan.
Minä tajutaan, että on myös se kauneuden, eikä pakohon matkustaan.
Matkustaan!
Kiitos kun katsoit!