Yö väistyy
tieltä aamuaurinmaan.
Niin kevyt sydän onnessansa on.
Sä hiljaa hyväilet mun hiuksiain.
Niin paljon kokea sun kalta sain.
Mä tunnen maailmani muuttuvan.
Kuin sielun saisi osan puuttuvaan.
Mä imen itseeni sun voimasi.
Elämäni kauttasi.
Kuin avaruus, oot ääretön ulottuvuus.
Ja kokea saa sun lempeytes uudestaan.
Enkä enää muu kai mua auttaisi.
Siksi elän elämääni kauttasi.
Yö väistyy tieltä aamuaurinmaan.
En koskaan enää ole onneton.
Ei kukaan muu näin mua auttaisi.
Voin elää elämääni kauttasi.
Mä elän elämääni kauttasi.
