Kauan sitten jo kosketin elämän lankaan, kudon sinulle kauneimman kankaan.
Myötäpäivää se on sormissa soinut, olen tehnyt kaiken niin hyvin kuin olen voinut.
Olen mitannut vertaa ja tuntenut tuulen, paljon kokenut niin minä luulen.
Siitä langat kankaaseen valmikoinut, olen tehnyt kaiken niin hyvin kuin olen voinut.
Olen kutonut kulta ja kirjaillut tähdet, kaivas jää kesken jos sinä lähdet.
Olen kulkenut teitä ja murtanut aidat, kankaassa hehtuvat muistojen raidat.
Valvonut teitä ja viiniä juonut, kankaaseen nämä silmäni luonut.
Kirjavat langat, riemukas taakka, kanssasi voin päästä auringon saakka.
Kauan sitten jo kosketin elämän lankaan, kudon sinulle kauneimman kankaan.
Myötäpäivää se on sormissa soinut, olen tehnyt kaiken niin hyvin kuin olen voinut.
Olen kutonut kulta ja kirjaillut tähdet, kaivas jää kesken jos sinä lähdet.
Olen kulkenut teitä ja murtanut aidat, kankaassa hehtuvat muistojen raidat.
Valvonut teitä ja viiniä juonut, kankaaseen nämä silmäni luonut.
Kirjavat langat, riemukas taakka, kanssasi voin päästä auringon saakka.
Kauan sitten jo kosketin elämän lankaan, kudon sinulle kauneimman kankaan.
Myötäpäivää se on sormissa soinut, olen tehnyt kaiken niin hyvin kuin olen voinut.