Kun minä tulin maailmaan,
syntyi ihminen
eläimistä herälle,
annoin sydämeen.
Minä olen miehessä ja minä olen naisessa,
olen arvokkaampi kultaa,
en palaattu lessaa.
Minä asun
idässä ja minä asun lännessä,
kenessä ja missä vaan, vaikka kiven sisässä.
Minä en ole koti,
uskonto tai isämaa,
minä en ole aate, jonka puolesta taistellaan.
Mutta sä minut näet
äidin silmissä,
kun hän herästi pienen poikansa
illalla peitteleen.
Ja sä minut näet
nuorten käsissä,
jotka salayhpeen liittyvät.
Minun merkitseni,
anna minua.
Älä odota,
että kolputan vaan, ava ovesi.
Mene ulos ja astu sisään,
minä olen luonasi.
Sillä minua et voi pyytää,
vaatia tai varastaa.
Minä olen sinussa, kun anna minua.
Anna minua.
Anna minua.
Anna minua.
Minä olen sinussa.
Minä olen sinussa.