Mua kuulee, eikä elävä.
Sellaista on elämä.
Ja tämän maailman sääntöjä on niin vaikea noudattaa.
Eikä näitin usein kauppa matkoillaan,
kantoi tavarat ja eikä muovi kassissaan.
Ja eikä pää alle jäätelön kerran
pilas kylmäaivot nuoren herran.
On siitä asti eikä ollut sellainen.
Hän kaiken tekee omiin päin.
Ja niin väärin, niin väärin, jotenkin.
Mua kuulee, eikä elävä.
Sellaista on elämä.
Ja tämän maailman sääntöjä on niin vaikea noudattaa.
Leikka loikiskeli kaupungilla.
Hän tuli juuri puoluekokouksesta.
Hän putosi alas viemärin lukusta.
Se tuhosi osan aivoista.
On siitä asti eikä ollut sellainen.
Hän kaiken tekee omiin päin.
Ja niin väärin, niin väärin, tietenkin.
Mua kuulee, eikä elävä.
Sellaista on elämä.
Ja tämän maailman sääntöjä on niin vaikea noudattaa.
Kun Eikka korjas maastonvopoaan,
hän kyllä päässä piti kaasun aamariaan.
Mutta varmaan vuotti tiiviste sen,
sai Eikka häkämyrkytykseen.
On siitä asti Eikka ollut sellainen.
Hän kaiken tekee omiin päin.
Ja niin väärin, niin väärin, tietenkin.
Mua kuulee, eikä elävä.
Sellaista on elämä.
Ja tämän maailman sääntöjä on niin vaikea noudattaa.
Mua kuulee, eikä elävä.
Sellaista on elämä.
Ja tämän maailman sääntöjä on niin vaikea noudattaa.
Vaikea noudattaa.
Vaikea noudattaa.