On nykyään rock and roll niin tarkkaa
Ei kukaan enää doka, rööka tai narkkaa
Minä itsekin hiukan rokkailen
Päiväunissain pystejä pokkailen
Tuhotan sävellän, sovitan, mutta en selvinpäin
Sen täytyy olla elämänmakuista ja juomisen
humalanhakuista Ei sitä muuten osta kuin äiti ja ystäväin
Mun piti lähteä nuorena,
27-vuotiaana Niin kuin Copain,
Joplin ja Morrison
Siinä sitä jotain on,
oh yeah,
siinä sitä jotain on,
oh yeah,
siinä sitä jotain on
Kyllä aineet rockkiin kulmaa antaa
Helpommin niillä maalaat taivaan rantaa
Minä itsekin hiukan narkkailen Nakit silmillä touhua tarkkailen
Vessan peilistä itseäin meikkailen Lähiöissä kun keikkailen
Ennen vanhaan oli asiat paremmin Nyt jengi suhtautuu
jo aremmin Siihen mikä sai aikoinaan rokin toimimaa
Mun piti lähteä nuorena,
27-vuotiaana Niin kuin Copain,
Joplin ja Morrison
Siinä sitä jotain on,
oh yeah,
siinä sitä jotain on,
oh yeah,
siinä sitä jotain on
Kuinka onkaan vuodet menneet hukkaan
Ei ollut syytä päästä kustatukkaan
Minä itsekin hiukan jo ahdistun Kun mun kantakuppilaan astun
Nuoret siististi juovat ja katsovat mua inhoten
Laitan rokkia soimaan jukeboxista Mut se kuulemma on liian toksista
Taitaa olla, että oon rokkari viimeinen
Mun piti lähteä nuorena,
27-vuotiaana Niin kuin Copain,
Joplin ja Morrison
Siinä sitä jotain on
Mun piti lähteä nuorena,
27-vuotiaana
Niin kuin Copain, Joplin ja Morrison
Siinä sitä jotain on,
oh yeah,
siinä sitä jotain on,
oh yeah,
siinä sitä jotain on,
oh yeah,
siinä sitä jotain on