Kun taas on syksy, kelväiset lehket mätäneet.
Luumut tippuu syliin, kirsikat noin vipseneet.
Niskat on taas ruskeat,
ihot uoksuu järvelle.
Maasta nousee jotain naukoja pitkin lankelle.
Ottaa hamen pohoille ja pikkuhuuset pohoille.
Avaa pienet reidet,
vie pientä sormea ylös ja alas,
auringossa.
Lennän taivaan kannen alla,
tiukset spulmuteen.
Siivistäni
sata sokeria silmiä kirvelee.
Kynsienkin alla on kiekka,
päässä kukkaset linnut.
Maasta nousee jotain naukoja pitkin lankelle.
Ottaa hamen pois ja pikkuhuuset pois.
Avaa pienet reidet,
vie pientä sormea ylös ja alas,
auringossa.
Mitä äidit ei nähä,
ei ymmärrä isät nähä.
Kuinka sydän pahan tytön hymyilekään.
Ottaa hamen pois ja pikkuhuuset pois.
Avaa pienet reidet,
vie pientä sormea ylös ja alas,
auringossa.
Auringossa.
Auringossa.
Auringossa.
Auringossa.