Jossain kai on vielä Anglia,
se ikivanha Anglia,
jolla minut aina hae,
joka lauantai-ilta.
Jossain kai
on vielä Huvila,
se ikivanha Huvila,
jonne sinut aina veen,
joka lauantai-ilta.
Kaipaan sinua,
kaipaan sinua,
kaipaan sinua liikaa taas,
jos jossain vaan nään Anglian,
Anglian ikkunan.
Kaipaan sinua,
kaipaan sinua,
kaipaan sinua liikaa taas,
jos jossain vaan nään Anglian,
Anglian ikkunan.
Jossain kai on vielä puusohva,
se ikivanha puusohvaa,
sen kannen alle minut aina akkuun laitoit.
Näyttelin mä sulle kuollutta,
vanha isoisä Arkussa,
sä sanoit mulla on vuosia ja sä rakastat mua.
Kaipaan sinua,
kaipaan sinua,
kaipaan sinua liikaa taas,
jos jossain vaan nään Anglian,
Anglian ikkunan.
Kaipaan sinua,
kaipaan sinua,
kaipaan sinua liikaa taas,
jos jossain vaan nään Anglian,
Anglian ikkunan.
Kaipaan sinua,
kaipaan sinua,
kaipaan sinua liikaa taas,
jos jossain vaan nään Anglian,
Anglian ikkunan.
Jossain kai on vielä unelma,
se
ikivanha Anglia,
jolla minut aina haet
joka lauantai-ilta.