� Tietä tietä kulki fillariin, varkut oli ihon myötäsiin, me toistemme hiukset värjättiin, oltiin muka niin jo aikusiin, bänditreenit musaluokassa, keikka joka kevät juhlassa, silloin oltiin viisitoista v, mä kaipaan sua täällä edelleen, sä kerroit isäs uudesta juunista, auto lähtee ensi viikolla, hetket oli meidän viimesiin, naurun sekaan palui kynäliin, kun sä meet, mallot kaatuvat mutkaan, etkä takas saavukkaan, silti oon sun aina, vaikeen saa, mä askeliin muuttaa, ja mun sydän huutaa, silti oon sun aina, vaikka täällä et oo, et oo, et oo, et oo, silti oon sun aina. Yksiössä etsin avaimia, pengonaki vanhaan piiron kiinni, valokuva hetken käsissä, niin nuoria ja kaikki edessä, olimme hudiskoluolla linsillä, paksu pohja sissakengissä, silloin oltiin viisitoista v, mä kaipaan sua täällä edelleen, vuoden verran ehkä jaksoit soitella, kerroin et on frendeit ulossa, kunpa säkin oisit mukana, nyt ei enää ehdi jutella. Kun sä meet, valot tartuvat mutkaan, etkä takas saavukkaan, silti oon sun aina, vaikeen saa, mä askeliin muuttaa, ja mun sydän huutaa, silti oon sun aina, vaikka täällä et oo, et oo, et oo, et oo, silti oon sun aina. Vaikka täällä et oo, et oo, et oo, et oo, silti oon sun aina. Kuulin susta viime viikolla, viesti tuli puoli tutulta, meni ohi loppulausesta, kaatu elokuuhun marrasta, sulla oli suuret unelmat, Viidakot ja Kaliforniat, kunne oltiin viisitoista v, mä kaipaan sua täällä edelleen. Kun sä meet, valot tartuvat mutkaan, etkä takas saavukkaan, silti oon sun aina, vaikeen saa, mä askeliin muuttaa, ja mun sydän huutaa, silti oon sun aina, vaikeen täällä et oo, et oo, et oo, et oo, silti oon sun aina. Vaikeen täällä et oo, et oo, et oo, et oo, silti oon sun aina.