Mä oon menevä mies, tie mun edessä vie
ja päivä päivältä se edemmäs vie, mut vielä
mä palaan luokses, vai palaisin pers ja hies
aina kotiin työni hedelmät vien
ei olla erikseen, vaik oltais erillään
jos sä selviit siel, niin mä selviin tääl
vaik must ei kuulu,
niin mikään ei tuu muuttumaan,
tuun,
tuu,
nyt pitää mennä,
puuttuu
vaikka joskus et muistakkaan soittaa,
vaikka joskus et koske mua
etäisyys rikkoo meitä,
mut pintaa enempää se ei saa
erillään päiviin eksyneitä,
mut kun
ollaan kahdestaan,
niin
aikaa ei oo
ei enää kauaa,
toivon et se auttaa,
ku ollaan yhessä voidaan kellot seis auttaa,
ku on luonnos kaikki ympäri,
jos toppaa ja ku silmä räpäykses,
en siinä yhtäkkiä ookaan,
ku mulla mun haaveet oi tämän varten matkaan,
niin kau ain su luona eti ne artit,
sit ku saa ne palaan ennen ku ei etes huomaa,
toivon et tuntisit ylpeyttä,
meil on side,
vaikka en ei oo yhteyttä,
vaikka joskus et muistakkaan soittaa,
vaikka joskus en koske sulla,
etäisyys rikkoo meitä,
mut pintaa enempää se ei saa erillään päiviin eksyneitä,
mut kun ollaan kahdestaan, niin aikaa ei oo
niin aikaa ei oo
koira jaksaa vielä,
tääl on mutkii tiel,
mä oon ihan justii siel,
ku on tasaika,
et joudu menee,
jätän sut taakse,
mut löydän sut edest
etäisyys rikkoo meitä,
mut pintaa enempää se ei saa erillään päiviin eksyneitä,
mut kun ollaan kahdestaan, niin aikaa ei oo
niin aikaa ei oo