Aamulla varhain kun aurinko nousi,
kun minä unestani heräsin.
Sydämmeni oli niin surusta raskas,
miksi sä kultani hyljäsit mun?
Sydämmeni oli niin surusta raskas,
miksi sä kultani hyljäsit mun?
Enkä mä tahtonut uskoa lainkaan.
Noihin sun silmiisiin sinisiin.
Mutta kun tie oli ollut niin pitkä,
monista murheistaan lupauksiin.
Mutta kun tie oli ollut niin pitkä,
monista murheistaan lupauksiin.
Yö oli kaunis
ja ääne siellä.
Kaiken tuon nähdä sain uudestaan.
Riemuiten annoin mä sieluni sulle.
Riemuiten annoin mun sieluni sulle.
Miksi sitä et sinä huolinutkaan?
Sydämmeni on nyt niin surusta raskas,
kun sinä kultani hyljäsit mun.
Đang Cập Nhật
Đang Cập Nhật
Đang Cập Nhật